Hyvä perintätapa määritellään perintälaissa. Se suojaa velallista sopimatonta perintämenettelyä vastaan. Myös velkojan on tiedostettava, että perinnän vaiheet ovat tarkasti määriteltyjä. Kun perintäprosessissa on mukana kokenut perintätoimisto, pidät velkojana huolen siitä, että hyvä perintätapa on käytössä, ja velan perintä sujuu lain määrittämien ohjeistusten mukaisesti.
Hyvä perintätapa pohjautuu lakiin saatavien perinnästä
Laki saatavien perinnästä ohjaa perinnän etenemistä. Siihen kuuluvalla Hyvä perintätapa -ohjeistuksella halutaan varmistaa, että perinnässä ei käytetä hyvän perintätavan vastaista tai muulla tavalla velallisen kannalta sopimatonta menettelyä.
Sopimattomasta tai hyvän tavan vastaisesta perintämenettelystä löytyy säädöksiä myös kuluttajansuojalaissa, ja ohjeistuksessa luotonantajan velvollisuuksia koskien (maksuviivästystilanteet).
Hyvä perintätapa -ohjeistuksen pääkohdat
Ohjeistuksen pääkohdat voidaan jakaa kolmeen eri osaan. Perinnän aikana ei tule:
- antaa virheellistä tai harhaanjohtavaa tietoa velan laiminlyönnin seuraamuksista tai muista velallisen kannalta merkityksellisistä seikoista
- aiheuttaa velalliselle kohtuuttoman suuria, tarpeettomia kuluja tai muuta tarpeetonta haittaa
- vaarantaa yksityisyyden suojaa velallisen osalta
Perintälaissa on myös määritelty, että vanhentunutta tai muusta syystä lakannutta saatavaa ei saa enää periä.
Velallisella on oikeus saada tarvittavat perintätiedot
Hyvään perintätapaan kuuluu, että velallisella on oikeus saada velkojalta maksutta ajantasaisia tietoja velkojen kokonaissummasta ja perusteista, silloin kun hän pyytää.
Velalliselle tulisi toimittaa tarvittaessa myös erittely maksamattomista veloista, ja niihin kohdistuvista lyhennyksistä sekä selvitys velkapääoman lisäksi kertyvien korkojen ja kulujen muodostumisesta.
Velkojalla on kuitenkin oikeus saada tietojen toimittamisesta ja selvitysten laatimisesta kohtuullinen korvaus, mikäli velallinen pyytää erittelyn tai selvityksen useammin kuin kerran vuodessa.
Velallinen kiistää maksuvelvollisuuden – perintää ei jatketa
Perintää ei lain mukaan saa jatkaa, mikäli velallinen kiistää maksuvelvollisuutensa.
Kiistämisen tulisi kuitenkin olla velallisen puolesta perusteltu. Jos velallinen ei esitä kiistämiseen tarvittavaa perustetta tai vetoaa ainoastaan sellaiseen perusteeseen, jolla ei selkeästi ole vaikutusta velallisen maksuvelvollisuuteen, on perintää oikeutettua jatkaa.
Kiistämisestä huolimatta, saa suoraan ulosottokelpoisen saatavan perintää jatkaa, jollei velallinen ole tehnyt verojen ja maksujen täytäntöönpanosta perustevalitusta tai hyödyntänyt muuta siihen rinnastettavaa oikeussuojakeinoa.
Velallisella on oikeus pyytää perinnän keskeyttämistä
Kun kyseessä on kuluttajasaatavien perintä, on velallisella oikeus pyytää perinnän keskeyttämistä, ja asian siirtämistä oikeudelliseen perintään.
Mikäli perittävänä on useassa erässä erääntyvä saatava, voi keskeytyspyynnön kuitenkin tehdä vain, jos saatava on kokonaisuudessaan erääntynyt. Keskeytyspyyntö on tehtävä kirjallisesti tai muulla todistettavalla tavalla, velallisen toimesta.
Lain mukaista perintää saa jatkaa keskeytyspyynnöstä huolimatta, mikäli siitä aiheutuvista kuluista ei vaadita korvausta velalliselta. Tapauksessa, jossa perintää jatketaan, on velalliselle samalla ilmoitettava, että häneltä ei tulla vaatimaan kuluja keskeytyspyynnön jälkeen suoritettavia perintätoimia koskien.
Keskeytyspyynnöstä huolimatta, saa velalliselle toimittaa kehotuksia ja ilmoituksia
- joita lain mukaan velkojalta edellytetään maksuhäiriötietojen ilmoittamiseksi
- asian vanhentumisen katkaisemiseksi tai
- velkojan oikeuksien säilyttämiseksi
Perintätoimistojen tulee noudattaa hyvää perintätapaa
Perintätoimistojen tulee noudattaa perintälain mukaista hyvää perintätapaa.
Perinnässä on suhtauduttava vastuullisesti maksujärjestelyihin. Laissa on määritelty myös muun muassa kuluttaja -ja yrityssaataville omat maksuajat, joita tulee noudattaa.
Asiantuntevan perintätoimiston kaikki työntekijät ovat koulutettu noudattamaan perintälakia ja hyvää perintätapaa. Perintätoimiston on kaikissa toimenpiteissään noudatettava lakia saatavien perinnästä (perintälaki), joten hyvää perintätapaa noudatetaan lain edellyttämällä tavalla.
Miten hyvä perintätapa auttaa velallista perintätoimenpiteiden aikana?
Perintälaki takaa kaikkien velallisten tasapuolisen kohtelun. Perintäkumppania valittaessa on hyvä tiedostaa, että kaikki rekisteröidyt perintätoimistot ovat sitoutuneet toimimaan perintälain edellyttämällä tavalla. Tämä varmistaa hyvän perintätavan määrittelemän, velallisten tasapuolisen kohtelun.
Perinnän harjoittajien lain noudattamista valvoo AVI. Aluehallintoviraston tehtävänä on hoitaa Suomen lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä.
Perinnän vaiheet
Perintäprosessi ei koskaan etene asiantuntevan toimijan käsissä hallitsemattomasti tai sattumanvaraisesti. Perinnän edetessä seuraavaan vaiheeseen, tiedotetaan velallista aina joko
- kirjeellä
- puhelinsoitolla tai
- tiedoksiannolla
Tällöin tarjotaan velalliselle mahdollisuus olla yhteydessä velkojaan tai perintätoimistoon, ja keskustella erilaisista vaihtoehdoista laskun maksamiseksi.
Näin lasku etenee perintään
- Laskulla on eräpäivä, mutta maksua ei suoriteta.
- kuluttajaperinnässä 14 päivän ja yritysperinnässä 10 päivän päästä laskun eräpäivästä lähetetään maksumuistutus.
- Ensimmäinen maksuhuomautus lähetetään, mikäli lasku on edelleen maksamatta sovitun eräpäivän jälkeen (14 pv kuluttaja, 10 pv yrittäjä). Tämän jälkeen velalliselle lähetetään maksuvaatimus eli perintäkirje. Tässä vaiheessa voidaan vielä useimmiten sopia maksusuunnitelmasta, jos laskun maksaminen ei onnistu kerralla.
- Toinen perintäkirje eli maksuvaatimus lähtee velalliselle, mikäli lasku jätetään edelleen maksamatta. Velalliselle tarjotaan yleensä tässäkin vaiheessa mahdollisuutta erilaisiin maksujärjestelyihin.
- Kun laskua ei vieläkään suoriteta, voidaan käräjäoikeuteen toimittaa haastehakemus.
- Käräjäoikeus lähettää velalliselle tiedoksiannon haasteesta. Jos velallinen jättää reagoimatta todistetusti annettuun haasteeseen, voi käräjäoikeus antaa yksipuolisen tuomion. Tuomiosta seuraa maksuhäiriömerkintä luottotietoihin.
- Käräjäoikeuden velkomustuomiosta seuraa maksuhäiriömerkintä, ja velka siirtyy ulosottoon perittäväksi.
- Ulosotto lähettää vireilletuloilmoituksen velalliselle, jossa on erääntynyttä laskua koskevien tietojen lisäksi ulosottomiehen yhteystiedot. Velallinen voi hoitaa asian vapaaehtoisesti, mutta mikäli näin ei käy, lähdetään tuloja tai omaisuutta ulosmittaamaan.
Seuraa laskujen kotiutumista ja toimi heti
Velallisen tulisi maksaa saatava tai muu velka eräpäivään mennessä, tai kertoa asiasta heti velkojalle, jotta voidaan käynnistää neuvottelut mahdollisesta uudesta maksuaikataulusta.
Erääntyneen ja maksamatta jääneen laskun summa kasvaa ajan kuluessa, sillä velallisen on korvattava perinnästä velkojalle aiheutuneet kohtuulliset kulut sekä maksettava viivästyneelle määrälle viivästyskorkoa. Mikäli maksusuoritusta ei kuulu, kannattaa velkojan reagoida asiaan nopeasti.
Huolehdi maksumuistutuksen lähettämisestä
Laskun erääntymisen jälkeen, ensimmäinen yhteydenotto velalliseen päin on yleensä maksumuistutus. Kun lähetät maksumuistutuksen kirjallisena (vaikka puhelun lisäksi) huolehdit siitä, että muistutus on todistetusti lähtenyt velalliselle. Maksumuistutusta edellytetään ennen siirtymistä seuraaviin perinnän vaiheisiin.
Nopeasti eräpäivän jälkeen lähetetty maksukehotus on myös hyvää asiakaspalvelua, sillä epäselvä laskuasia päästään hoitamaan nopeasti kuntoon, olipa kyseessä laskun sisältöön liittyvät korjaukset tai epäselvyys maksutiedoissa.
Hyödynnä perintätoimiston asiantuntijuus
Ei ole suositeltavaa jättää perintää aloittamatta ainoastaan siksi, että ajattelet kyseessä olevan vain pienen menetyksen, vaikka laskua ei maksettaisi. Perintätoimenpiteet voivat sen sijaan olla yksi arkinen ja luonteva osa laskutusprosessiasi.
Voit laittaa yksittäiset laskut pikaperintään tai solmia jatkuvan perintäkumppanuuden rekisteröidyn perintätoimiston kanssa.
Lue lisää: Pikaperintä vai laskutusprosessiin integroitu kumppanuus?
Hyvä perintätoimisto käyttää monipuolisesti eri perintäkeinoja ja työkaluja asian edistämiseen. Se, että lähettelet useita maksumuistutuksia tai tavoittelet turhaan velallista, kun sopimuksestanne huolimatta maksusuoritusta ei edelleenkään kuulu, vie turhaa aikaa ja resursseja.
Vapaaehtoinen perintä ennen oikeudellista perintää
Perintä aloitetaan vapaaehtoisen perinnän keinoin, jotka hyvän perintätavan mukaisesti pitävät sisällään muun muassa puhelinperintää tai maksusuunnitelmien tekemistä. Yleensä jo vapaaehtoisessa perinnässä kotiutuu suurin osa erääntyneistä saatavista.
Mikäli vapaaehtoinen perintä ei tuota tulosta, jatketaan asian hoitamista oikeudellisella perinnällä. Saatavan ollessa riidaton, lähetetään asiaa koskien haastehakemus käräjäoikeuteen. Kun oikeuden päätöksen kautta siirrytään ulosottovaiheeseen, huolehtii ulosottoviranomainen saatavan lopullisesta täytäntöönpanosta.
Lue lisää: Ulosotto – kuinka ulosottotuomioon edetään ja mitä sen jälkeen?
Artikkelin on julkaissut Oy Aurum Contactor Ltd:n tarjoama Perintä247 -palvelu, joka tarjoaa tukea ja asiantuntijuutta saatavien kotiuttamisessa mm. maksuhuomautusten sekä perintätoimeksiantojen keinoin. Palvelemme sinua 24/7. Kuulumme kotimaisen Moment Ventures -konsernin Yritys247-perheeseen, joka tarjoaa yrittäjien arkea helpottavia palveluita.
