Ulosottolaitoksen määritelmän mukaan ulosmittauksella halutaan varmistaa perittäväksi katsotun velan maksaminen. Ulosotto tapahtuu velallisen tuloja ja omaisuutta ulosmittaamalla, kunnes ulosottoon määrätty summa tulee maksetuksi. Lähtökohtaisesti kaikki omaisuus- ja varallisuuslajit ovat ulosmittauskelpoisia. Lue artikkelista lisää prosessin etenemisestä.
Perinnän kautta ulosottoon
Ennen ulosottoa, velallista lähestytään useaan otteeseen perintätoimiston sekä velkojan toimesta. Velalliselle halutaan tarjota mahdollisimman monta mahdollisuutta maksun suorittamiseen, sillä joissakin tapauksissa laskuja jää inhimillisestä erehdyksestä tai väärinkäsityksestä johtuen maksamatta.
Perinnän vaiheet
Maksumuistutus lähetetään velalliselle ensimmäisenä, kun eräpäivä on ylittynyt. Maksumuistutuksen lähettää perintätoimisto tai velkoja itse. Kirjallisessa muistutuksessa kerrotaan, mikä lasku on kyseessä, ja annetaan ohjeet laskun maksamiseksi. Tässä vaiheessa velallisen on yleensä myös mahdollisuus sopia maksujärjestelystä.
Maksuvaatimus lähetetään velalliselle, mikäli maksumuistutuksenkin eräpäivä menee ohitse, ja velka on edelleen maksamatta. Maksuvaatimus lähetetään yleensä noin 2 viikon kuluttua maksumuistutuksen lähettämisestä.
Mikäli velallinen ei maksa laskua tai ole yhteydessä velan suorittamiseksi, perintää jatketaan yleensä vielä toisella maksuvaatimuskirjeellä tai puhelinsoitolla.
👉 Lue lisää artikkelista: Viivästyskorko, maksumuistutus ja maksuvaatimus – toimet eräpäivän jälkeen.
Velallisen jättäessä toimenpiteistä huolimatta laskun summan edelleen maksamatta, haetaan velalle yleensä maksuvelvollisuuden vahvistava tuomio oikeudesta.
Tuomiosta maksuhäiriömerkintä
Käräjäoikeus lähettää ensin velalliselle tiedoksiannon haasteesta, johon toivotaan vastausta 14 päivän kuluessa tiedoksiannosta. Mikäli haasteeseen ei vastata, antaa käräjäoikeus yksipuolisen tuomion. Tuomiosta seuraa maksuhäiriömerkintä velallisen luottotietoihin, ja velkaa voidaan alkaa periä ulosotossa.
Oikeuden päätöstä ei vaadita, mikäli kyseessä on julkinen maksu, kuten, verot, kunnallinen päivähoito, terveydenhoito tai liikennevakuutus. Kyseiset maksamatta jääneet laskut voidaan siirtää suoraan ulosottoon ilman oikeuskäsittelyä.
Mikäli velka on riitautettu yksityishenkilön toimesta, käsittelee käräjäoikeus tapauksen normaalina siviiliriita-asiana. Käräjäoikeuden päätyessä tuomiossaan päätyy maksuvelvollisuuden vahvistamiseen, seuraa tuomiosta maksuhäiriömerkintä velallisen luottotietoihin.
Tuomio on samalla myös peruste sille, että velkaa voidaan alkaa perimään ulosotossa.
Ulosotto – syyt ja seuraukset
Ulosottoon päädytään monesta eri syystä. Yleisin yhtäläisyys on yllättävä muutos elämäntilanteessa. Joskus velkaantuminen johtuu tulotason äkillisestä putoamisesta, esimerkiksi sairastumisen tai työttömyyden myötä. Toisinaan muut ikävät tapahtumat saattavat viedä kohti maksuvaikeuksia. Ylivelkaantuminen saattaa johtua myös sinisilmäisyydestä tai pelkästä huolimattomuudesta.
Olipa ylivelkaantumiseen johtavat syyt minkälaisia tahansa, oikeuden kautta haettu ulosottopäätös tarkoittaa, että on tultu siihen vaiheeseen, jossa on viimeistään sovittava vapaaehtoisesta maksamisesta, maksujärjestelystä tai omaisuutta tai palkkatuloja aletaan ulosmitata.
Mitä ulosotossa tapahtuu?
Ulosotto on lainsäädäntöön perustuva toimenpide, jossa maksamatonta velkaa tai laskua aletaan perimään velalliselta oikeusteitse. Laskun jäädessä maksamatta, yritetään sitä ensin periä perintätoimiston kautta, ennen ulosottoon ryhtymistä. Mikäli maksu jää edelleen suorittamatta vapaaehtoisen tai oikeudellisen perinnän aikana, siirretään asia ulosottoviranomaisten hoidettavaksi.
Tiedoksianto ulosottoon joutumisesta lähetetään velallisen voimassa olevaan osoitteeseen kirjeitse. Velallisen osoite voidaan joko tarkastaa väestötietojärjestelmästä, mutta todellisuudessa velallisella on myös velvollisuus ilmoittaa nykyinen osoitteensa ulosottomiehelle.
Mikäli velallisen osoitetta ei saada yllä mainituin keinoin selville, alkaa ulosottomies selvittämään osoitetta muita kanavia hyödyntäen. Tiedoksianto ulosotosta voidaan antaa myös kasvotusten tai sähköpostitse.
Ulosottoon vireille päätynyt saatava on suoritettava maksukehotuksesta löytyvänä eräpäivänä. Maksuaika voi pisimmillään olla kolme kuukautta.
Ulosmittaamisen vaihtoehtona maksusuunnitelma
Kun velka siirretään ulosottoon, on velallisella edelleen mahdollisuus maksaa velka takaisin, esimerkiksi hyväksymällä sopiva maksusuunnitelma. Mikäli maksujärjestely saadaan velkojan ja velallisen välille sovittua, voidaan varsinaiselta ulosmittaukselta välttyä osittain tai kokonaan.
Edellä mainitussa tilanteessa saatetaan kuitenkin toteuttaa ennakoiva, esimerkiksi omaisuuteen kohdistuva ulosmittaus. Ulosmitattua omaisuutta ei myydä, mikäli velallinen saa velkansa suoritettua maksusuunnitelman mukaisesti. Joissakin tapauksissa maksusuunnitelmaa ei ole mahdollista käyttää, mutta velallisen kannattaa aina käydä keskustelu, jossa mahdollisuuden olemassaolo tarkastetaan.
Omaisuuden ja tulojen täysimittaiseen ulosmittaamiseen siirrytään, mikäli velan maksua tai maksujärjestelyä ei saada sovittua.
Ulosotto on käytännössä tukku erilaisia toimenpiteitä, joilla velkaa aletaan lyhentämään. Normaalin ulosottokäytännön mukaisesti sekä tulot että omaisuus ovat ulosottokelpoisia. Mikäli velkoja on pyytänyt suppeaa ulosottoa, toimet rajoittuvat vain ansiotuloihin tai omaisuuteen, jota ei ole tarve muuttaa rahaksi.
Omaisuuden ja tulojen ulosmittaaminen kestää niin kauan, kunnes olemassa oleva velka saadaan kokonaan maksettua. Periaatteessa koko omaisuus on ulosmittauskelpoista, mutta esimerkiksi tavallinen kodin irtaimisto jätetään sen ulkopuolelle.
Ulosmittaus on toimenpide, jolla velkaa pyritään lyhentämään
Ulosmittauksen toimenpiteitä, joilla velka pyritään suorittamaan takaisin velkojalle, ovat esimerkiksi velallisen omaisuuden takavarikointi ja sen myyminen pakkohuutokaupalla.
Ulosotto pyritään aina tekemään mahdollisimman yksinkertaiseksi. Ulosmittaus tehdään tästä syystä yleensä alla olevassa järjestyksessä, kohdistuen ensin:
- palkkaan, eläkkeeseen tai muihin tuloihin
- irtaimeen omaisuuteen (kuten auto, vene, elektroniikka)
- kiinteään omaisuuteen (kuten asunto)
Järjestyksessä on ajateltu myös asiaa velallisen kannalta. Jos esimerkiksi velka on kuitattavissa velallisen palkkatuloista, ei ole syytä viedä ensimmäisenä asuntoa tai arjen kulkuun tarvittavaa autoa pois velallisen käytöstä.
Työssäkäyvän palkasta voidaan lisäksi tai vaihtoehtoisesti ulosmitata tietty osuus kuukausittain. Tämä toimenpide toteutetaan yhteistyössä työnantajan kanssa, jolloin velka ei jää lyhentämättä, sillä tämä ulosmitattu osuus ei edes käy velallisen tilillä.
Mikäli omaisuutta joudutaan takavarikoimaan, tulee se luovuttaa vapaaehtoisesti. Muussa tapauksessa omaisuus voidaan takavarikoida poliisin avustuksella.
Ulosotossa pyritään huomioimaan velallisen toimeentulo
Ulosotto voi kohdistua omaisuuden lisäksi velallisen tuloihin, kuten palkka-, elinkeino- tai eläketuloihin. Myös tietyt etuisuudet ja muut tulot voidaan ulosmitata, kuten esimerkiksi veronpalautus. Ulosotossa olevan henkilön toimeentulo pyritään kuitenkin huomioimaan, joten ulosmittauksessa sovelletaan aina myös suojaosuutta.
Ulosoton suojaosuus ja kesto
Ulosmittauksen kohteeksi joutuneelle velalliselle tulee aina jättää mahdollisuus kattaa välttämättömät menot myös ulosoton aikana. Tämä tarkoittaa, että ulosotolla on tietty velallisen selviytymistä tukeva suojaosuus.
Koskaan ei velallinen joudu esimerkiksi tilanteeseen, jossa kaikki palkkatulot ulosmitataan kokonaisuudessaan. Ulosmittauksen tarkoitus ei ole ajaa velallista entistä suurempaan ahdinkoon.
Summa, joka ulosmitataan pakasta, riippuu myös palkan suuruudesta. Missään tilanteessa ei ulosmitata yli puolta velallisen palkasta. Varsinaisen suojaosuuden määrä on ennalta määritelty, ja se tarkistetaan joka vuosi.
Kauan ulosotto kestää?
Ulosoton pituus riippuu velan suuruudesta, ja siitä, kuinka nopeasti syntynyttä velkaa pystytään lyhentämään. Ulosottomies osaa tapauskohtaisesti antaa parhaan arvion velallisen tilanteesta.
Kestoon voivat vaikuttaa muun muassa velallisen hakemat vapaakuukaudet. Velallinen voi hakea lyhennyksistä vapauttavia kuukausia suoraan ulosottomieheltä. Vapaakuukausia voidaan hakea, kun ulosotto on pidempiaikainen kestoltaan, ja se on jatkunut yleensä vähintään vuoden verran.
Vapaakuukausia ei aina myönnetä, sillä ne vaativat hyvät perustelut sekä joskus velkojien suostumuksen.
Ulosottoprosessi loppuu, kun koko velka sekä ulosmittauksen aiheuttamat kulut on suoritettu kokonaan. Ulosotto lopetetaan myös, mikäli:
- velka vanhentuu 15-20 vuoden kuluessa tai
- velallisen päästessä velkajärjestelyyn
Milloin ulosoton katsotaan vanhentuneen?
Ulosotossakin on käytössä lopullinen vanhentumisaika, joka on 15 vuotta velkomustuomion antopäivästä. Mikäli velkojana on yksityishenkilö tai velka perustuu rikokseen, josta on saatu vankeusrangaistus, katsotaan lopulliseksi vanhentumisajaksi 20 vuotta.
Artikkelin on julkaissut Oy Aurum Contactor Ltd:n tarjoama Perintä247 -palvelu, joka tarjoaa tukea ja asiantuntijuutta saatavien kotiuttamisessa mm. maksuhuomautusten sekä perintätoimeksiantojen keinoin. Palvelemme sinua 24/7. Kuulumme kotimaisen Moment Ventures -konsernin Yritys247-perheeseen, joka tarjoaa yrittäjien arkea helpottavia palveluita.
