viivästyskorko

Viivästyskorko 2024, maksumuistutus ja maksuvaatimus – toimet eräpäivän jälkeen

Artikkelia päivitetty 2.1.2024 viivästyskoron osalta.

Maksuviivästykset aiheuttavat yrityksille kassavirtaongelmia, ja ovat usein myös varoitusmerkki siitä, että saatavan kotiutuminen on vaarassa kokonaan. Yrittäjillä on kuitenkin oikeus lähettää maksumuistutus sekä asettaa laskulle viivästyskorko, mikäli laskun eräpäivä ylittyy. Monesti jo pelkkä tietoisuus viivästyskorosta on riittävä kannustin laskun ajallaan maksamiseen. Mikäli maksumuistutusten jälkeenkään velallinen ei suoritusta tee, voi perintätoimisto tehdä maksuvaatimuksen, mikä tarkoittaa varsinaisen perinnän aloittamista. Tässä artikkelista avaamme otsikossa esiintyvät termit tarkemmin sekä annamme lisätietoja askeleista eräpäivän jälkeen.

Viivästyskorko on hyvitys maksun myöhästymisestä

Velallinen on lain mukaan velvollinen maksamaan ylimääräisen viivästyskoron laskun maksamisen myöhästyessä sovitusta eräpäivästä. Viivästyskorko toimii näin ollen hyvityksenä yrittäjälle maksun myöhästymisestä, ja sen oikeuden olemassaololla pyritään vaikuttamaan siihen, että velallinen maksaa saatavansa sovittuna maksupäivänä. Korkolain mukaisen viitekoron ja viivästyskoron hyväksyy Suomen Pankki aina puolen vuoden välein.

Milloin viivästyskoron voi periä ja miten?

Tyypillisesti viivästyskorko voidaan lisätä heti maksumuistutuksen yhteyteen, mutta kaikkien yritysten laskutusohjelmat eivät ole yhteensopivia tämän käytänteen kanssa. Tämän vuoksi jotkut yritykset saattavat vaatia viivästyskorkoa maksettavaksi vasta maksuvaatimuksen yhteydessä, jolloin mukana on jo perintätoimisto, joka huolehtii siitä, että velkoja saa itselleen korvauksen maksun viivästymisestä.

Mikäli velalle on määritelty eräpäivä, kertyy viivästyskorkoa maksettavaksi heti eräpäivän jälkeisestä päivästä lähtien. Jos kyseessä on vahingonkorvausvelka tai velalle ei jostain syystä ole määritelty eräpäivää, viivästyskorkoa aletaan laskemaan vasta 30 päivän kuluttua laskun lähettämispäivästä tai suorituksen vaatimuspäivästä.

Viivästyskorko lasketaan aina maksamatta jääneestä laskun loppusummasta, eikä sille lasketa arvonlisäveroa. Viivästyskorolle ei myöskään voi laskea korkoa. Korko lasketaan aina alkuperäiselle laskutetulle ja erääntyneelle saatavalle. Laskuun tulisi erotella myös mahdolliset perintäkulut, jotka ovat säädetty perintälaissa. Huomautus- ja perintäkulut ovat kuitenkin erillinen osionsa, eivätkä ne vaikuta viivästyskoron määrään.

Viivästyskoron määrä kuluttajalle tai yritykselle

Koron määrä määritetään laissa, ja se on suurimmillaan 7 % yli Euroopan keskuspankin viitekoron, joka vahvistetaan puolen vuoden välein.

Kuluttajille viivästyskorko on korkeintaan 7 % yli Euroopan keskuspankin viitekoron. Tämä perustuu vaihtuvaan ohjauskorkoon, ja koron voit tarkistaa aina Suomen Pankin sivuilta. Korkolain (633/1982) 12 §:n mukainen viitekorko ajanjaksona 1.1.–30.6.2024 on 4,5 %. Kokonaiskoron laskukaava on: viitekorko + lisäkorko. Tämä tarkoittaa, että viivästyskorko kuluttajalle voi tällä hetkellä olla korkeintaan 11,5 % (4,5 % + 7 %).

Yrityksen jättäessä laskun maksamatta, on yritysten lisäkorko 12,5 % vuodessa. On yleinen tapa, että yritykset sopivat keskenään myös muita sääntöjä viivästyneistä laskuista, jolloin korkovaade on aina sopimukseen perustuva.

Viivästyskorkolaskuri

Viivästyskoron laskeminen aloitetaan aina heti eräpäivästä, ja kätevimmin teet sen viivästyskorkolaskurin avulla. Voit syöttää viivästyskorkolaskuriin laskussa olleen eräpäivän sekä päivän, jolloin lasku on maksettu (mikäli kyseessä on myöhässä suoritettu lasku eikä maksumuistutus).

Täytä seuraavaksi laskuriin alkuperäinen saatava eli pääoma sekä ajantasainen viivästyskorko (viitekorko + lisäkorko). Laskuri laskee automaattisesti viivästyskoron osuuden sekä laskun loppusumman. Yrittäjän on hyvä tiedostaa, että myös viivästyskorkolaskut ovat perintäkelpoisia. Mikäli asiakas jättää viivästyskoron maksamatta, on myös viivästyskoron osuus perintäkelpoinen.

Maksumuistutus

Maksukehotus eli maksumuistutus on, kuten nimi kertoo, velkojan (tai velkojan asiamiehenä toimivan tahon) tekemä kirjallinen muistutus siitä, ettei laskua ole sovittuun eräpäivään mennessä maksettu.

Maksumuistutuksen saa, ja se kannattaa lähettää, kuluttajille piankin laskun erääntymisen jälkeen. Huomioithan kuitenkin, että laissa määritellyn 5 €:n perintäkulun voit kuitenkin vaatia vasta silloin, kun saatavan erääntymisestä on kulunut vähintään 14 päivää. Yrityksille voit lähettää maksumuistutuksen välittömästi kun lasku on erääntynyt, sitä ei ole erikseen perintälaissa määritelty. Yleinen käytäntö on, että maksumuistutus lähetetään yrityksille noin viikon kuluttua eräpäivästä.

Kuka maksumuistutuksen lähettää?

Normaalissa tilanteessa maksumuistutuksen lähettää yleensä velkoja henkilökohtaisesti. Toinen vaihtoehto on, että velkojan asiamiehenä toimii perintätoimisto. Mikäli velkojana huolehdit kuitenkin itse maksumuistutusten lähettämisestä, muistathan, että maksumuistutuksen teho laskee jokaisen muistutuksen jälkeen.

Maksumuistutuksessa olevasta erittelystä tulisi käydä ilmi:

mihin avoimeen laskuun kyseinen huomautus liittyy
ohjeet, joiden avulla maksamattoman saatavan voi maksaa
lisäohjeet koskien tilannetta, jossa saatavaa ei pystytä maksamaan

Jos näyttää siltä, että asiakas ei reagoi velkojan ensimmäiseen omaan maksuhuomautukseen eikä keskusteluyhteyttä saada luotua, kannattaa miettiä, olisiko tässä kohtaa jo sopiva hetki olla yhteydessä perintätoimistoon, joka huolehtii laskun perinnästä voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Maksuhuomautusten lähettämisen ulkoistaminen perintätoimistolle jättää sinulle enemmän aikaa olennaiseen eli oman liiketoimintasi pyörittämiseen.

Maksuvaatimus

Maksuvaatimus eroaa maksumuistutuksesta jo siinä, että sen lähettää velalliselle perintätoimisto. Kuten aiemmin kävimme läpi, maksumuistutus sen sijaan lähtee eteenpäin velkojalta itseltään tai perintätoimistolta, toimiston esiintyessä velkojan asiamiehenä. Maksuvaatimus on myös merkki varsinaisen perinnän alkamisesta. Lyhyesti määriteltynä maksuvaatimus on määrämuotoinen perintäkirje, ja se on samalla oikeudellisen perinnän aloittamisen edellytys.

Perintätoimiston laatimassa maksuvaatimuksessa on oltava näkyvillä:

velkojan yhteystiedot
saatavan peruste
saatavan pääoma
korko
viivästyskorko sekä
perintäkulut ja vaadittava kokonaissumma eräpäivineen

Velallisen oikeudet ja maksuvaatimus

Maksuvaatimuksen on pidettävä sisällään ilmoitus velallisen oikeudesta esittää omat huomautuksensa saatavaa koskien, liittyen esimerkiksi saatavan määrään tai perusteeseen. Maksuvaatimuksesta tulee siis käydä selkeästi ilmi, kenelle, miten ja mihin mennessä velallinen voi toimittaa mahdollisen huomautuksen vaatimusta koskien. Yleisin käytäntö on, että perintätoimisto lähettää kaksi erillistä maksuvaatimusta ennen saatavan perinnän siirtymistä oikeudelliseen perintään haastehakemuksen myötä. Maksuvaatimus ei vielä itsessään aiheuta häiriömerkintää velallisen luottotietorekisteriin.

Askeleet eräpäivän jälkeen – saatavan kotiuttaminen

  • Asiakasta, joka ei ole laskua maksanut, muistutetaan yleensä ensin maksumuistutuksen avulla. Maksumuistutus sisältää muistutusmaksun sekä viivästyskoron. Mikäli velallinen maksaa laskun tässä vaiheessa, ei maksamattomasta laskusta koidu muuta haittaa, kuin ylimääräiset kustannukset, kuten muistutusmaksu ja viivästyskorko.
  • Mikäli ensimmäisen maksumuistutuksen jälkeen lasku jää vieläkin maksamatta, muistutetaan asiakasta vielä toisella maksumuistutuksella. Jälkimmäinen maksumuistutus lähetetään yleensä kaksi viikkoa ensimmäisen maksumuistutuksen jälkeen. Muistutus on sisällöltään sama kuin ensimmäinen, sisältäen sekä muistutusmaksun että viivästyskoron.
  • Kun kahden maksumuistutuksen jälkeen asiakas ei edelleenkään osoita maksuhalukkuutta, lähetetään tässä vaiheessa monesti jo maksuvaatimus. Maksuvaatimuksia voidaan lähettää perintätoimistosta käsin kaksi kappaletta (kuten maksumuistutuksiakin), ennen siirtymistä seuraavaan perintävaiheeseen. Kumpaankin maksuvaatimukseen lisätään myös muistutusmaksu sekä viivästyskorko.
  • Ensimmäinen maksuvaatimus lähetetään noin 14 vuorokauden kuluttua toisen maksumuistutuksen jälkeen, ja toinen vaatimus kaksi viikkoa tämän jälkeen.
  • Mikäli maksumuistutuksiin ja -vaatimuksiin ei reagoida, kyseinen asia lähtee tuomioistuimen käsiteltäväksi. Näin tapahtuessa, maksamattomasta laskusta tehdään vielä haastehakemus, joka toimitetaan velalliselle. Tässä vaiheessa maksamattomaan laskuun tuulee lisäksi kasvanut viivästyskorko sekä oikeudenkäyntikulut. Lopputuloksena voi olla joko yksipuolinen tuomio velalliselle tai kiista maksamatonta laskua koskien, joka ratkaistaan oikeudessa.

Yleisesti tunnustettu totuus kuitenkin on, että osaavan perintätoimiston ottaminen mukaan oikeassa vaiheessa, kannustaa velallista joko maksun suorittamiseen tai maksujärjestelyjen tekemiseen jo aikaisessa vaiheessa. Perintätoimisto etenee toimeksiantajan kanssa sovitun suunnitelman mukaisesti ja lakeja noudattaen. Asiantunteva tapauksen käsittely sekä velallisen kontaktointi johtaa usein molempia osapuolia tyydyttävään tilanteeseen, jossa erääntyneen laskun kustannukset eivät ehdi aiheuttamaan turhan mittavaa haittaa velkojalle tai velalliselle.

Artikkelin on julkaissut Oy Aurum Contactor Ltd:n tarjoama Perintä247 -palvelu, joka tarjoaa tukea ja asiantuntijuutta saatavien kotiuttamisessa mm. maksuhuomautusten sekä perintätoimeksiantojen keinoin. Palvelemme sinua 24/7. Kuulumme kotimaisen Moment Ventures -konsernin Yritys247-perheeseen, joka tarjoaa yrittäjien arkea helpottavia palveluita, kuten Yrityslaina247  ja Domain247.

Jaa artikkeli sosiaaliseen mediaan