Velkomustuomio on käräjäoikeuden antama tuomio, joka velvoittaa velallisen maksamaan velkojalle avoimena olevat laskut. Tuomio on osa oikeudellisen perinnän prosessia, ja sitä ennen velkaa on yritetty kotiuttaa vapaaehtoisen perinnän keinoin. Lue artikkelista lisää velkomustuomioon etenemisestä ja sen vaikutuksista.
Mitä velkomustuomio tarkoittaa?
Velkomustuomio on käräjäoikeuden antama tuomio, ja se tarkoittaa, että velallisen tulee maksaa asian kantajalle avoinna olevat maksut, oikeudesta saadun päätöksen mukaisesti.
Oikeuteen päädytään yleensä silloin, kun velallinen ei ole maksanut velkaansa vapaaehtoisesti. Tällöin velkoja voi viedä asian ulosottoon asti. Mikäli velka ei ole suoraan ulosottokelpoinen, kuten esimerkiksi verot ja tietyt vakuutusmaksut, ulosottoon haetaan käräjäoikeuden päätös tai tuomio.
Ennen haastehakemusta, maksusuoritusta on yritetty saada yleensä yrittäjän ja perintätoimiston kautta vapaaehtoisen perinnän keinoin. Kun velallinen ei ole maksusuoritusta toimenpiteistä huolimatta suorittanut, siirrytään oikeudelliseen perintään.
Oikeudellinen perintä ja sen vaiheet
Tapauksessa, jossa vapaaehtoinen perintä ei tuota toivottua maksusuoritusta, voidaan perintäprosessissa siirtyä oikeudelliseen perintään. Oikeudellinen perintä tarkoittaa, että asia viedään käräjäoikeuden päätettäväksi. Oikeudesta haetaan tuomiota velalle, joka on jäänyt maksamatta.
Oikeudellinen perintä on vapaaehtoisten perintätoimien luonnollinen jatke. Sitä voidaan käyttää sekä kuluttaja- että yrityssaatavien perinnässä. Oikeudenkäynnin aikana tutkitaan velan oikeellisuus, ja määrätään velallisen maksuvelvollisuudesta. Prosessin aikana käräjäoikeus saattaa siis antaa asiassa velkomustuomion, jota käytetään jatkossa perusteena ulosottotoimille.
Oikeudelliseen perintään lähdetään vasta perintätoimiston suorittaman arvioinnin jälkeen. Sen tehtävä on arvioida perinnän kohteena oleva velka, ja ennen kaikkea velallisen oletettu maksukyky. Luottotietojen tarkistaminen kertoo esimerkiksi aikaisemmat mahdolliset velkomustuomiot ja maksuhäiriömerkinnät kyseisen yksityishenkilön tai yrityksen kohdalla.
Oikeudelliseen perintään kannattaa lähteä, mikäli se katsotaan arvioinnin jälkeen tavaksi, jolla on vaikutusta velan takaisinmaksuun, vapaaehtoisen perinnän jäädessä tuloksettomaksi.
Velkomustuomion antaa käräjäoikeus
Kun käräjäoikeus antaa velkomustuomion, voi velkoja siirtää asian tämän jälkeen ulosottoviranomaisten hoidettavaksi. Tätä varten tarvitaan ulosottohakemus, joka laaditaan ulosottoviraston ohjeiden mukaisesti. Hakemus toimitetaan velallisen kotipaikkakunnalla sijaitsevaan ulosottovirastoon.
Mikäli asian laatu niin vaatii, voi ulosottovirasto turvautua tarvittaessa pakottaviin perintätoimiin, mikä tarkoittaa esimerkiksi maksamattoman velan ulosmittaamista velallisen palkkatuloista.
Haastehakemuksen toimittaminen ja oikeudellisen perinnän hyödyt
Usein velkoja on jo käyttänyt perintätoimistoa apunaan saatavien perinnässä, joten sama perintätoimisto voi laatia myös haastehakemuksen velallisen kotipaikan käräjäoikeuteen.
Haastehakemuksessa käytännössä vaaditaan avoimia saatavia maksettavaksi. Siitä tulee käydä ilmi tarkasti ja eriteltynä kaikki avoinna olevat saatavat, velkojan tiedot sekä keneltä velkoja vaaditaan.
Kuinka velkoja hyötyy oikeudellisesta perinnästä?
Kun vapaaehtoisesta perinnästä siirrytään oikeudelliseen perintään, tuo se mukanaan mahdollisesta tuomiosta aiheutuvan maksuhäiriömerkinnän uhan velalliselle. Maksuhäiriömerkintä voi tulevaisuudessa aiheuttaa velalliselle vaikeuksia, jotka ovat vältettävissä, mikäli velka suoritetaan.
Kun kyseessä on esimerkiksi käräjäoikeudelta haettava vuokralaisen häätö, on oikeudellinen perintä välttämätön toimenpide.
Velkojan valtuuttaessa itselleen asiamiehen, joka hoitaa oikeudellisen perinnän hänen puolestaan, tulee esimerkiksi valtuutetulla perintätoimistolla olla kirjallinen sopimus asiasta. Velkojan asian käsittelyn aikana, voi asiamies hoitaa hänen puolestaan esimerkiksi :
- haastehakemuksen teon
- hakemuksen toimittamisen käräjäoikeuteen
- ulosottoviranomaiselle laadittavan ulosottohakemuksen sekä
- mahdollisen muun yhteydenpidon viranomaisten suuntaan
Monesti jo velan vapaaehtoisen perinnän aikana velkoja huomaa, kuinka tarpeellista asianmukainen ja lakimääräykset osaava tuki on, joten ulkopuolisen avun palkkaaminen katsotaan prosessissa hyödylliseksi.
Velkomustuomion jälkeen
Käräjäoikeuden antaessa käsiteltävässä asiassa velkomustuomion, voidaan velka viedä ulosottoon. Ulosottoprosessi vaatii ulosottohakemuksen laatimisen. Hakemuksessa kerrotaan, haluaako velkoja esimerkiksi suppean ulosoton menettelyn tai asian passiivirekisteröintiä.
Kun hakemus on käsitelty ulosottoviranomaisen toimesta, voi ulosottomies aloittaa perintätoimet asian osalta, ja annetun tuomion mukaisesti. Yleisen käytännön mukaisesti toimittaessa, ulosottomies lähettää ensin velalliselle ilmoituksen saatavan perinnästä ulosotossa. Tiedoksiannon mukana on myös ohjeet sekä vapaaehtoisen maksun suorittamiseksi että mahdollisen maksujärjestelyn neuvotteluja varten.
Kun asia siirtyy ulosottoviranomaiselle
Mikäli velallinen päättää olla noudattamatta käräjäoikeuden ratkaisua vapaaehtoisesti, voi ulosottomies aloittaa pakottavat toimet saatavan perinnän osalta.
Kuten aiemmin mainitsimme, asia ei tule ulosotossa vireille automaattisesti, vaan velkojan tulisi laatia ulosottoviranomaiselle ulosottohakemus, johon on liitetty tuomioistuimen päätös. Kun hakemus on hyväksytty, ryhtyy ulosottoviranomainen toimenpiteisiin.
Velan siirtyessä ulosottoon, lähettää ulosottomies velalliselle pääsääntöisesti vireilletuloilmoituksen, jossa velallista pyydetään olemaan yhteydessä ulosottomieheen. Samassa yhteydessä toimitetaan yleensä maksukehotus ohjeineen, jotta velallisella on mahdollisuus maksaa lasku vapaaehtoisesti.
Ulosottomiehen harkittavissa on myös maksusuunnitelman tekeminen velallisen kanssa. Mikäli maksusuunnitelmasta päästään yhteisymmärrykseen, saatava voidaan maksaa, ilman ulosmittausta. Velkojan oikeuksia ei kuitenkaan missään tilanteessa tule heikentää järjestelyiden myötä.
Pakottavat toimet saatavan perinnän osalta
Mikäli velallinen ei jostain syystä halua maksaa vapaaehtoisesti velkojaan, hänen tulojaan tai omaisuuttaan joudutaan ulosmittaamaan. Nämä pakottavat toimet ulosottoviranomaisen toimesta, voivat tarkoittaa muun muassa palkan ulosmittaamista. Toimenpiteisiin voidaan usein ryhtyä, vaikka velallinen olisi valittanut ratkaisusta käräjäoikeuteen.
Normaali käytäntö on, että irtain omaisuus ulosmitataan ennen kiinteään omaisuuteen siirtymistä. Yleisimmin ulosmittaus tapahtuu velallisen palkka-, eläke- tai elinkeinotulosta. Kodin irtaimisto ei ole ulosmittauksen kohteena.
Palkkatulosta, eläkkeestä, työttömyyskorvauksesta tai esimerkiksi äitiyspäivärahasta voidaan ulosmitata normaalin käytännön mukaisesti vain yksi kolmasosa. Ulosmitattavan osuuden määrä lasketaan velallisen nettotuloista.
Erilaiset avustukset, kuten asumistuki ja lapsilisät, eivät ole ulosmittauskelpoisia. Velalliselle ja hänen perheelleen tulee myös aina jättää suojaosuus, arjessa toimeentulemista varten.
Suppea ulosotto
Mikäli velkoja rajoittaa ulosottotoimia pyytämällä suppeaa ulosottoa, koskevat suppean ulosoton ulosmittaustoimet palkan, eläkkeen tai muun vastaavan tulon, saatavan tai omaisuuden ulosmittausta, jota ei erikseen tarvitse muuttaa rahaksi.
Ulosottoselvityksessä on velallisen annettava perusteelliset tiedot sekä tämänhetkisestä että entisestä omaisuudestaan. Mikäli tietoja ei luovuteta, on uhkana sakkorangaistus. Tietojen vääristely tai pimittäminen katsotaan rikokseksi.
Ulosmittauksesta lähetetty ennakkoilmoitus sisältää tiedot perinnän kohteena olevasta velasta, suojaosuudesta ja ajankohdasta, jolloin ulosmittaus suoritetaan.
Pitkäkestoinen ulosotto aiheuttaa maksuhäiriömerkinnän velallisen luottotietorekisteriin. Ulosottoviranomaisen velvollisuus on lähettää varattomiksi toteamistaan velallisista tiedot eri luottotietorekisterien ylläpitäjille.
Velkomustuomiosta maksuhäiriömerkintään
Luottotietorekisteriin tehdään maksuhäiriömerkintä tavallisesti vasta silloin, kun velkoja on hakenut laskulle tai velalle käräjäoikeudesta maksutuomion. Maksuhäiriömerkintöjä voidaan merkitä useammassa eri vaiheessa. Alla listasimme niistä muutamia vaihtoehtoja.
Maksuhäiriömerkintä velkojalta
Maksun laiminlyönti voidaan ilmoittaa myös velkojan toimesta luottotietorekisteriin, mikäli:
- laskua ei ole maksettu 60 vuorokauden kuluessa
- velallinen on saanut maksukehotuksen 21 päivää aikaisemmin
- luottosopimuksessa on maininta maksuhäiriöiden ilmoittamisesta luottotietorekisteriin
- laskun maksusta ei ole tehty maksusopimusta velkojan kanssa
Kovin usein velkojat eivät käytä hyväkseen mahdollisuutta ilmoittaa maksuhäiriöistä itse. Yleisempää on, että merkintä tehdään käräjäoikeuden tai ulosoton ilmoituksen myötä.
Maksuhäiriömerkintä käräjäoikeudelta
Kun velkoja on hakenut laskulle tai velalle käräjäoikeudesta maksutuomion, voidaan luottotietorekisteriin ilmoittaa maksuhäiriömerkintä.
Suoraan ulosottokelpoisia maksuja ovat muun muassa kunnalliset terveydenhoitolaskut, päivähoitomaksut ja verot. Tämänkaltaisista laskuista merkintä voidaan tehdä vasta myöhemmin, ulosoton ilmoittamana maksuhäiriömerkintänä.
Ulosoton ilmoittama maksuhäiriömerkintä
Ulosottoviranomainen tekee maksuhäiriömerkinnän yleensä kahdesta syystä: tuloja ei pystytä ulosmittaamaan tai siksi, että kyseessä on pitkäkestoinen ulosotto. Pitkäkestoisesta ulosmittauksesta puhutaan silloin, kun ulosmittaus on kestänyt kahden viime vuoden aikana vähintään 18 kuukautta yhtäjaksoisesti.
Luottotietorekisteriin tulee merkintä ulosoton kautta, mikäli velallinen todetaan varattomaksi tai tulot ovat liian pienet ulosmitattaviksi. Merkintä tehdään myös silloin, jos velallista ei tavoiteta ja olinpaikka ei ole tiedossa.
Artikkelin on julkaissut Oy Aurum Contactor Ltd:n tarjoama Perintä247 -palvelu, joka tarjoaa tukea ja asiantuntijuutta saatavien kotiuttamisessa mm. maksuhuomautusten sekä perintätoimeksiantojen keinoin. Palvelemme sinua 24/7. Kuulumme kotimaisen Moment Ventures -konsernin Yritys247-perheeseen, joka tarjoaa yrittäjien arkea helpottavia palveluita.
