Velkasaneeraus eli yrityssaneeraus on prosessi, jossa yritys tai yhteisö, jolla on taloudellisia vaikeuksia ja maksuongelmia, laatii riippumattoman tahon avulla suunnitelman, joka esitetään velkojille. Tavoitteena on tervehdyttää yrityksen liiketoiminta uudelle tasolle. Prosessiin haetaan kirjallisella hakemuksella, joka toimitetaan käräjäoikeudelle. Yrityssaneeraus ei varsinaisesti ole vaihtoehto konkurssille, sillä saneerausmenettelyä ei tule aloittaa, mikäli ylivelkaisuutta ei pystytä parantamaan.
Miksi velkasaneeraukseen?
Yrityksen kohdatessa vakavia taloudellisia ongelmia tai ajautuessa maksukyvyttömäksi, on velkasaneeraukseen hakeutuminen varteenotettava vaihtoehto. Saneerauksen turvin saadaan yleensä apua velkojen uudelleenjärjestelyyn, niiden vähentämiseen, ja sitä kautta liiketoiminnan tervehdyttämiseen ylipäänsä. Yrityssaneeraukseen voivat hakeutua kaikki yritysmuodot.
Yrityksen on suositeltavaa olla kontaktissa velkojiinsa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Yksi velkasaneerauksen edellytyksistä nimittäin on, että suurin osa velkojista puoltaa sen saneerausohjelmaa. Velkojien on myös mahdollista hakea saneerausmenettelyn aloitusta yksin tai yhdessä yrityksen kanssa.
Yritysjohto ei menetä toimivaltuuksiaan velkasaneerauksessa, vaan jatkaa yrityksen liiketoimintaa. Oikeuden nimittämä selvittäjä huolehtii yrityksen johdon tuella itse saneerausohjelman laatimisesta. Tämä eroaa konkurssista, sillä siinä tilanteessa yrityksen johdon tilalle astuu pesänhoitaja.
Automatisoi maksuvalvonta, jos perintätarpeesi on jatkuvaa. Lue lisää sopimusasiakkuudesta.
Yrityssaneerauksen edellytykset ja esteet
Velkasaneeraus ei käynnisty ilman hakemuksen tekemistä käräjäoikeudelle. Velkojan tai velallisyrityksen tuomioistuimella toimitetun hakemuksen jälkeen, aloitetaan hakemuksen käsittely sekä niin sanottu aloittamisharkinta. Aloittamisharkinnan tulos on myönteinen saneerausmenettelyn aloittamiselle, mikäli:
- yritystä joko uhkaa maksukyvyttömyys tai se käytännössä on jo maksukyvytön
- velkojista vähintään kaksi (joiden saatavat ovat vähintään 20% veloista) toimittaa yhteisen hakemuksen velallisen kanssa, ja puoltavat kyseistä hakemusta
Huomioitavaa on, että yrityssaneerauksia ei käsitellä kaikissa käräjäoikeuksissa, joten tuomiopiirit eroavat normaaleista.
Velkasaneerauksen esteet
Mikäli yrityksellä on toiveena päästä velkasaneeraukseen, sen on hyvä näyttää jo itse hakemuksessa, että lain mukaisia esteitä ei ole olemassa (yrityssaneerauslaki 7 §). Jos taas velkoja vastustaa yrityssaneerausta, sen on osoitettava velallisen esteperusteen olemassaolo. Listasimme alle muutamia esimerkkejä, jotka voivat olla esteenä yrityssaneerausmenettelylle.
Maksukyvyttömyys
Saneerausmenettelyn esteeksi saattaa muodostua yrityksen maksukyvyttömyys. Mikäli todetaan, että velkasaneerauksen avullakaan ei maksukyvyttömyyttä voida poistaa tai yrityksen maksukyvyn paraneminen jää joka tapauksessa lyhytaikaiseksi, esteperuste täyttyy. Yritys on tällaisessa tapauksessa erittäin tappiollinen tai menettänyt liikevaihtonsa.
Kulujen kattaminen on vaarassa
Saneerausmenettelyä ei voida aloittaa tapauksessa, jossa on todennäköistä, että yrityksen varat eivät riitä kattamaan menettelystä koituvia kustannuksia, eikä niitä ole kattamassa mikään muukaan taho. Saneerausmenettelyn kustannukset syntyvät pääasiassa selvittäjän palkkiosta sekä mahdollisesta erityistilintarkastuksen kustannuksista. Velallisen tulisi varautua myös siihen, että kirjanpidon kustannukset tulevat lisääntymään saneerauksen kuluessa, ainakin alussa. Raportointia vaaditaan enemmän, ja erityisesti kirjanpitäjän työmäärä on aloitettaessa suurempi.
Normaalien kulujen lisäksi yrityksen on kyettävä selviämään maksuista, jotka johtuvat selvityksen aikaansaamasta työmäärästä. Yrityssaneeraus ei ole hyvä vaihtoehto pienille yrityksille, joissa pelkät saneerauskustannukset muodostaisivat kymmenien prosenttien osuuden koko yrityksen liikevaihdosta.
Velkojan tulee olla vakuuttunut maksukyvystä
Velallisen on kyettävä suoriutumaan saneerausmenettelyn alkamisen jälkeisistä maksuista ja veloista. Saneerausveloiksi lasketaan kaikki ennen saneeraushakemuksen jättämistä syntyneet velat. Vireillepanon jälkeen syntyneet velkoja kutsutaan uusiksi veloiksi, ja ne tulee maksaa normaalisti laskujen eräpäivänä. Yrityksen on siis osoitettava, että tämä velkakokonaisuus on mahdollista menettelyn myötä ja aikana maksamaan, siten ettei se velkaannu yhä enemmän.
Kun asiaa katsotaan velkojan näkökulmasta, haluaa velkoja luonnollisesti suojata oman asemansa. Mikäli on epäilys siitä,tuleeko yritys selviytymään maksuistaan, on velkojan syytä vastustaa velkasaneerauksen aloittamista, hyväksymisen sijaan.
Perintätoimien pakoilu ei ole peruste saneerausmenettelylle
Yrityssaneeraukseen hakeutuvan yrityksen pääasiallinen tarkoitus ei tule olla normaalien perintätoimien estäminen tai vastaava velkojan tai velallisen oikeuden loukkaaminen. Saneeraus tuo mukanaan tietyn rauhoitusajan, jonka aikana toimintaa pyritään tervehdyttämään, ja kyseistä aikaa ei ole tarkoitus käyttää vain perintätoimista rauhoittumiseen.
Tarkoitusperät tutkitaan, ja todisteena vääränlaisesta motivaatiosta hakeutua saneerausmenettelyyn voivat olla esimerkiksi varojen väärinkäyttö, kuten omaisuuden siirto tai muu toiminta, joka on selkeästi ristiriidassa yrityksen tervehdyttämispyrkimysten kanssa. Yrityksen hakiessa saneerausmenettelyyn, arvioidaan mahdolliset esteet aina tapauskohtaisesti.
Saneerausmenettelyn on oltava toteutuskelpoinen
Velkasaneerauksen hakemus saatetaan hylätä, mikäli näyttää siltä, että yrityksellä ei ole edellytyksiä saneerausohjelman toteuttamiselle ylipäänsä. Tämä kattaa käytännössä kaikki muut seikat, joilla saattaa olla vaikutusta, siihen, että saneerausohjelma ei tule toteutumaan odotusten mukaisesti. Yrityksen tulisi myötävaikuttaa koko saneerausohjelman aikaansaamiseen, ja sen on hyvä omata esimerkiksi tarpeeksi suuri luottamus velkojien puolelta, jotta heillä on syy puoltaa ohjelman vahvistamista.
Puutteellinen kirjanpito
Kirjanpidon oikeellisuus on tärkeä osa yrityssaneerausta ja sen menestynyttä lopputulosta. Mikäli kirjanpito on puutteellinen tai virheellinen, laiminlyönti voi estää saneerausmenettelyyn pääsyn. Tämän takia yrityksen tulee saattaa kirjanpito ajantasaiseksi, mieluiten jo ennen hakemuksen jättämistä.
Velkasaneeraus tarjoaa tuen liiketoiminnan tervehdyttämiselle silloin, kun sille on todistetusti perusteita. Saneerausmenettelyn haittapuolia ovat sen kesto ja yleensä noin vuoden kestävän prosessin tuoma paine. Mahdollinen kielteinen julkisuus sekä yrityksen sisäisen toiminnan vaikeutuminen voivat myös tuottaa haasteita, mikäli asioihin ei valmistauduta jo ennakkoon.
Velkasaneerauksen vaiheet
Velkasaneeraus sisältää yksinkertaisesti jaoteltuna neljä eri vaihetta:
- hakemuksen tekeminen
- saneerausmenettelyn aloitus’
- saneerausohjelman vahvistus’saneerausohjelman päättäminen
Velkasaneeraus voidaan päättää jokaisessa saneerauksen vaiheessa. Tämä tapahtuu esimerkiksi silloin, kun velallisen taloudellinen tila ei anna edellytyksiä taloustilanteen tervehdyttämiselle.
Hakemuksen tekeminen
Prosessin ensimmäisen vaihe aloitetaan saneerausta koskevan hakemuksen tekemisellä. Velallinen voi tehdä hakemuksen itse tai velkojien kanssa sekä tahon kanssa, jolle todennäköisesti tulisi taloudellisia menetyksiä. Mikäli saatava on kuitenkin riitainen tai epäselvä, velkoja ei ole oikeutettu tekemään saneerausta koskevaa hakemusta itse. Kun hakemus saapuu käräjäoikeuteen, saneerausasia pannaan vireille.
Saneerausmenettelyn aloitus
Saneerausmenettely aloitetaan, kun tuomioistuin on ensin tehnyt menettelyn edellytyksiä ja mahdollisia esteitä koskevan aloittamisharkinnan. Oikeus määrää myös selvittäjän, joka tulee valvomaan velallisen toimintaa sekä saneerausohjelman laatimista. Kyseiset tehtävät ovat voimassa niin pitkään, kunnes saneerausmenettely päättyy tai tarpeen vaatiessa sen jälkeenkin.
Selvittäjä perehtyy yrityksen liiketoimintaan kokonaisuudessaan ja muodostaa kuvan yrityksen nykytilasta sekä mahdollisista toimenpiteistä, joilla yrityksen talous saadaan terveemmäksi. Selvityksen alla ovat muun muassa velkaantumisen syyt, yrityksen rakenne sekä liiketoiminnalliset tekijät. Arvioinnin perusteella päätellään, onko uudelleenjärjestelyn avulla mahdollista kääntää yrityksen kassavirta positiiviseksi.
Saneerausohjelman vahvistus
Velallisen saneerausohjelma vahvistetaan tuomioistuimessa, ja sen mukaisesti määräytyvät esimerkiksi velkojien saamat summat sekä maksuaikataulut, ja asianosaisten oikeussuhteet ylipäänsä. Saneerausohjelma saa vahvistuksen, mikäli velkojien keskuudesta asialle on vähimmäiskannatus, eikä vahvistamiselle ole esteitä lain puitteissa. Saneerausohjelma vaatii vahvistuksen, jotta se voidaan panna käytäntöön.
Saneerausohjelman päättäminen
Kun ohjelman mukaiset maksusuoritukset ja muut velvollisuudet on velallisen toimesta suoritettu velkojille, velkasaneeraus päättyy. Yrityssaneeraus voidaan päättää myös tuomioistuimen tekemällä päätöksellä. Mikäli velallinen ei täytä ohjelman mukaisia velvollisuuksia ohjeistetuissa aikarajoissa tai kohtuullisen lisäajan kuluessa, velkojaa koskeva velkajärjestely voidaan lopettaa.
Artikkelin on julkaissut Oy Aurum Contactor Ltd:n tarjoama Perintä247 -palvelu, joka tarjoaa tukea ja asiantuntijuutta saatavien kotiuttamisessa mm. maksuhuomautusten sekä perintätoimeksiantojen keinoin. Palvelemme sinua 24/7. Kuulumme kotimaisen Moment Ventures -konsernin Yritys247-perheeseen, joka tarjoaa yrittäjien arkea helpottavia palveluita.
