haastemies

Haastemies – tiedoksiantaja viranomaisen tai yksityishenkilön pyynnöstä

Haastemies on käräjäoikeuden virkamies, joka kohdataan tuomioistuimen, muun viranomaisen tai yksityishenkilön tekemien toimeksiantojen yhteydessä. Artikkelissa kerromme muun muassa, mitä haastemiehen velvollisuuksiin kuuluu ja kuinka tiedoksiannot toimitetaan. Lopuksi käymme läpi, miten etenee velan periminen oikeusteitse sekä vuokrasopimuksen purkaminen. Molemmat ovat tapauksia, joissa haastemiestä saatetaan tarvita. 

Mitä haastemies tekee?

Haastemies on käräjäoikeuden virkamies. Hänen tehtävänään on antaa tiedoksi viranomaisten, tuomioistuimen tai yksityisen henkilön toimeksiannosta erilaisia oikeuden 

  • päätöksiä
  • haasteita
  • kutsuja
  • ilmoituksia tai 
  • muita asiakirjoja

Haastemiehen tehtäviin voi päätyä monenlaisen eri koulutustaustan kautta. Moni haastemiehistä omaa esimerkiksi tradenomin, merkonomin tai poliisin koulutuksen. 

Perintätoimistosta haastemieheksi

Myös perintätoimistossa työskentelyn seuraava luonnollinen askel voi olla haastemiehenä toimiminen, sillä perinnän tietous antaa hyvät valmiudet haastemiestä työllistäviin toimeksiantoihin.

Yksi perintätoimistossa karttuvista taidoista on asiakaspalvelu. Ihmisen kohtaaminen vaativissakin olosuhteissa vaatii empaattisuutta sekä asiantuntemusta, jotta asiakasta osaa auttaa lain vaatimalla tavalla.

Vaikka palvelutyötä tehdään usein ikävien asioiden merkeissä, voi lopputulos olla osaavan perinnän asiantuntijan ansiosta positiivinen. Samanlaisia taitoja kaivataan myös haastemiehen työssä.

Miten tieto haasteesta toimitetaan?

Haastemiehen yrittäessä tavoittaa esimerkiksi velallista, lähettää hän velalliselle normaalin käytännön mukaisesti velkojan laatiman haastehakemuksen ensin postitse. 

Haastehakemus toimitetaan suoraan kotiosoitteeseen. Velalliselta odotetaan, että hän palauttaa mukana lähetetyn vastaanottotodistuksen ohjeiden mukaisesti käräjäoikeudelle. Monesti käytössä on myös tiedoksianto saantitodistuksen avulla, jolloin saadaan todistus siitä, että haaste on luovutettu vastaanottajalle.

Vuodesta 2010 alkaen, haaste on saatu toimittaa myös puhelimitse (puhelintiedoksianto). Puhelussa haastemies avaa velalliselle haasteen sisällön, ja lähettää tämän jälkeen asiakirjat joko postitse tai sähköisesti. 

Puhelintiedoksiantoa käytetään yleensä sellaisissa tilanteissa, jossa ei ole epäilystä siitä, etteikö tiedoksiannon vastaanottaja ymmärtäisi haasteen sisältöä ja sen merkitystä.

Haasteen toimittaminen sähköisesti tai henkilökohtaisesti

Tiedoksianto haasteesta voidaan tehdä nykyään myös sähköisesti. Mikäli vastaanottaja tähän suostuu, voidaan asiakirjat ilmoittaa noudettavaksi käräjäoikeuden osoittamalta palvelimelta.

Joskus taas haastemies käy viemässä asiakirjat haasteen vastaanottajalle henkilökohtaisesti. Vastaanottajalta vaaditaan allekirjoitus, jota voidaan pitää todisteena tiedoksiannosta. 

Mitä jos haastehakemus ei tavoita vastaanottajaa?

Haasteen avulla vastaanottajaa kehotetaan vastaamaan esimerkiksi kanteeseen tai syytteeseen kirjallisesti. 

Sen avulla voidaan myös pyytää saapumaan oikeuden istuntoon, sillä todistaja voidaan joutua haastamaan oikeuden istuntoon, sakon uhalla. Aina vastaanottajaa ei kuitenkaan tavoiteta.

Haasteen saaja tavoittamattomissa – sijaistiedoksianto

Haastemies saa lain mukaan maksutta haltuunsa tiedoksiannon kohteena olevan henkilön tai yhteisön yhteystiedot käyttöönsä. Salassapitosäännökset eivät myöskään ole este, sillä tiedot on luovutettava haastemiehelle joka tapauksessa. Hän ei saa kuitenkaan itse luovuttaa saamiaan tietoja eteenpäin.

Yhteystiedot on saatavilla eri viranomaisten kautta, kuten

  • julkista tehtävää hoitavilta yhteisöiltä
  • tele- ja postitoimintaa harjoittavilta laitoksilta
  • tai yhteisöiltä

Mikäli vaikuttaa siltä, että haasteen vastaanottaja välttelee haastemiestä, voidaan haaste toimittaa samaan talouteen kuuluvalle, 15 vuotta täyttäneelle henkilölle tai paikalliselle poliisiviranomaiselle. 

Edellä mainitussa tapauksessa haastemies lähettää tiedoksiannon postin välityksellä vastaanottajan osoitteeseen. Tiedoksianto on tapahtunut, kun ilmoitus on postitettu. Kyseistä toimintatapaa kutsutaan sijaistiedoksiannoksi.

Mikäli haastemies ei tavoita haasteen saanutta tahoa esimerkiksi velka-asioissa, voi oikeus antaa yksipuolisen tuomion. Tuomio avulla velka määrätään maksettavaksi. Molemmissa tapauksissa (tuomio ja yksipuolinen tuomio) velat ovat ulosottokelpoisia. 

Velan periminen oikeusteitse

Velan oikeudellista perintää kutsutaan myös ulosotoksi. Velka haetaan ulosottoon yleensä käräjäoikeuden tuomion jälkeen. Käräjäoikeudesta saapuu haaste, kun velka tulee käsittelyyn. 

Haastemiehen toimittamasta tiedoksiannosta tulisi tarkistaa, että velan määrä ja muut tiedot on merkitty oikein. Tämän jälkeen käräjäoikeus antaa velalle maksutuomion, ja velka on siirrettävissä ulosottoon. Maksutuomion seurauksena on maksuhäiriömerkintä.

Mitä toimenpiteitä ennen ulosottoa?

Ennen kuin velat luisuvat ulosottoon, on hyvä kartoittaa ulkopuolisen asiantuntijan avulla kaikki mahdollisuudet velkojen maksuun. Keinoja ovat muun muassa:

  • maksujärjestelyt velkojien kanssa
  • irtaimiston myyminen ja
  • lainajärjestelyt

Ulosoton etenemisestä löydät lisätietoa aikaisemmasta artikkelistamme: Ulosotto – kuinka ulosottotuomioon edetään ja mitä sen jälkeen?

Ulosotto selkeyttää velkatilannetta

Ulosoton myötä velkojan ei enää tarvitse maksaa velkoja useisiin eri paikkoihin, joten päätös selkeyttää velallisen tilannetta ja velvollisuuksia. 

Ulosottoa ei kannata vältellä sen takia, että tuomiosta seuraa maksuhäiriömerkintä. Ulosotosta seuraa tiettyjä kuluja, mutta jos velallinen yrittää kattaa velkojen maksun uudella velalla, tulee sekin kalliiksi. 

Ulosoton käynnistäminen saattaa kestää useita kuukausia. Sitä odotellessa kannattaa velallisen keskittyä lyhentämään velkaa tai velkoja. Jos velallinen saa lyhennettyä yksittäisiä velkoja pois, säästää hän kuluissa.

Velallisen kannattaa ilmoittaa velkojille kirjallisesti, mikäli varallisuus ei riitä velkojen maksuun. Velkojilta voi pyytää vapaaehtoisen perinnän keskeyttämistä, ja velan siirtämistä kokonaan ulosottoon. 

Velkojien tulisi hyvien perintätapojen mukaisesti ottaa pyyntö huomion ja toimia sen mukaisesti, mutta velkojat saavat halutessaan myös jatkaa perintää.

Haastemiestä tarvitaan joskus vuokrasuhteen ongelmatilanteissa 

Maksuhuomautus tulisi antaa jokaisesta maksamattomasta vuokrasta, mutta häätötoimenpiteet aloitetaan yleensä vasta kun 2-3 kuukauden vuokrat ovat vuokralaiselta maksamatta.

Häädön käynnistäminen tapahtuu, kun vuokranantaja purkaa vuokrasopimuksen tai lähtee hakemaan häätötuomiota suoraan käräjäoikeudesta. Vuokrasopimuksen purkuvaihe voidaan siis ohittaa, mikäli halutaan edetä suoraan häätötuomioon.

Vuokrasopimuksen purku

Vuokrasopimuksen purku on yksi keino saada asukas joko lähtemään asunnosta tai maksamaan erääntyneet vuokrat vapaaehtoisesti. Purku voi astua astuu voimaan välittömästi, ilman erillistä irtisanomisaikaa. Asiasta ei tarvitse varoittaa vuokralaista etukäteen. 

Purkuilmoitus on toimitettava aina kirjallisesti ja todisteellisesti vuokralaiselle, tarvittaessa voidaan käyttää haastemiestä apuna. 

Tässä vaiheessa vuokralainen voi vielä neuvotella vuokranantajan kanssa mahdollisesta maksusuunnitelmasta. Mikäli maksusopimukseen päästään, on vuokralaisen lyhennettävä velkoja suunnitelmallisesti ja sovitun mukaisesti, uusia vuokramaksuja unohtamatta.

Jos sopimukseen ei päästä, voi vuokranantaja lähteä hakemaan häätötuomiota käräjäoikeudesta. Tällöin vuokralaisen kulut kasvavat, ja mahdollinen tuomio aiheuttaa maksuhäiriömerkinnän.

Näin vuokralaisen häätö etenee

Vuokranantaja ei voi omatoimisesti häätää vuokralaista, vaan siihen tarvitaan tuomioistuimen antama häätötuomio. Häätö tehdään ulosottoviranomaisen toimesta.

Vuokranantaja voi tehdä haastehakemuksen häädöstä, jos vuokrasuhteesta on toimitettu purkamisilmoitus, ja se on annettu tiedoksi kirjallisesti ja vastaanotettu todisteellisesti, mutta vuokralainen ei suostu lähtemään asunnosta. 

Haastehakemus toimitetaan käräjäoikeudelle kirjallisesti.

Mitä haastehakemuksesta tulee ilmetä?

Haastehakemukseen liitettävät tiedot:

  • tuomioistuin, jossa asiaa käsitellään 
  • asianosaisten yhteystiedot 
  • asiamiesten ja mahdollisten todistajien nimet sekä yhteystiedot
  • vaatimukset ja perustelut
  • asiaa koskeva vuokrasopimus
  • kantajan todisteet sekä
  • vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta

Vuokranantaja voi toimittaa haastehakemuksen käräjäoikeuteen joko asiamiehen välityksellä, postitse, henkilökohtaisesti tai sähköisesti. 

Häätötuomiota on mahdollista hakea, vaikka maksusopimus vuokralaisen kanssa on tehty. 

Mikäli vuokravelkaa ei laiteta ulosoton perittäväksi, on vuokranantajan mahdollista saada velat nopeasti ulosottoon, jos vuokralainen jättää sovitun maksuohjelman toteuttamatta. Myös mahdollinen häätö saadaan käynnistettyä tällöin nopeasti.

Häätötuomio käräjäoikeudesta

Häätötuomiosta päättää käräjäoikeus. Tuomioistuin voi tehdä haasteen tiedoksiannon vuokralaiselle tuomioistuimen henkilökunnan tai haastemiehen välityksellä.

Itse tuomion avulla vuokralainen määrätään muuttamaan pois asunnosta sekä maksamaan erääntyneet vuokravelat. Häädön voi tässä vaiheessa vielä estää, mikäli päästään sopimukseen maksusuunnitelmasta tai velat maksetaan suoraan pois. 

Käräjäoikeuden tekemästä häätötuomiosta seuraa kuitenkin aina maksuhäiriömerkintä ja kuluja.

Häätötuomion ansiosta vuokranantajalla on oikeus laittaa vuokravelat ulosoton perittäväksi, ja tarvittaessa ulosotto voi toimittaa myös koko muuton. Häätötuomion yhteydessä annetaan päivämäärä, johon mennessä vuokralainen voi lähteä asunnosta, ilman ulosoton toimia.

Artikkelin on julkaissut Oy Aurum Contactor Ltd:n tarjoama Perintä247 -palvelu, joka tarjoaa tukea ja asiantuntijuutta saatavien kotiuttamisessa mm. maksuhuomautusten sekä perintätoimeksiantojen keinoin. Palvelemme sinua 24/7. Kuulumme kotimaisen Moment Ventures -konsernin Yritys247-perheeseen, joka tarjoaa yrittäjien arkea helpottavia palveluita.

Jaa artikkeli sosiaaliseen mediaan