Arvonlisavero

Arvonlisävero – ALV-tietopaketti yrittäjälle

Arvonlisävero ja sen tuomat velvollisuudet sekä kyseisen verotuskokonaisuuden ymmärtäminen on yksi uusista asioista, joka aloittavan yrittäjän on hyvä hallita. Kyseessä on niin sanottu välillinen vero, jonka yritys siirtää kuluttajan eli asiakkaan maksettavaksi osana tavaran tai palvelun hintaa. Kokosimme artikkeliin tärkeimmät tiedot arvonlisäveroon liittyen.

Mikä on arvonlisävero?

Verohallinnon määritelmän mukaan arvonlisävero (ALV) on kulutusvero, jota maksetaan lähes kaikista tavaroista ja palveluista. Yrityksen tehdessä myyntiä tavaroita tai palveluita koskien, lisää se laskuttamansa hyödykkeen myyntihintaan arvonlisäveron. 

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kuluttaja maksaa arvonlisäveron osana tuotteen tai palvelun hintaa. 

Vaikka asiakas maksaa ALV:n osana tuotteen hintaa, tilittää myyjä tämän saman osuuden myöhemmin valtiolle.

Kuka on arvonlisäverovelvollinen?

Vuoteen 2023 ALV-velvollisen yrityksen liikevaihdon alarajaksi on määritetty 15 000 euroa. Jos yrityksen liikevaihto (eli yrityksen myyntitulojen summa ilman ALV:n osuutta) ylittää tilikauden aikana 15 000 €:n rajan, on yrityksen ilmoittauduttava arvonlisäverorekisteriin.

Yritys ilmoittautuu arvonlisäverovelvolliseksi yleensä samalla, kun tekee perustamisilmoituksen kaupparekisteriin. Ilmoituksen voi tehdä myös jälkikäteen YTJ:n muutosilmoituslomakkeella tai OmaVerossa, jos olet jostain syystä aloittanut liiketoimintasi ilman arvonlisäverovelvolliseksi ilmoittautumista.

Yrittäjän kannattaa kuitenkin huomioida, että mikäli ensimmäinen tilikausi on pidempi tai lyhyempi kuin 12 kuukautta, tulisi tilikauden liikevaihto muuntaa vastaamaan 12 kuukauden liikevaihtoa.

Joskus rekisteriin voi hakeutua myös vapaaehtoisesti, esimerkiksi jos yritystoiminta on pientä tai liiketoiminta on arvonlisäverotonta.

Veron määrä ei kertaannu

Kaikki myydyistä palveluista tai tuotteista saadut verotulot tilitetään verotuloina valtiolle. Vaikka verot tilitetään jokaisesta tuotannon ja jakeluvaiheen myynnistä, maksetaan arvonlisäverot valtiolle vain, kun siitä syntyy arvonlisää.

Tämä tarkoittaa, että veron määrä ei kertaannu, sillä yritykset voivat sitä vähentää. Vähennyksistä puhutaan, kun yritys vähentää ostoihinsa sisältyneet arvonlisäverot myynteihin sisältyneistä arvonlisäveroista.

Vuoden 2023 arvonlisäverokannat eli ALV-prosentit

Arvonlisäverotuksen prosenttimääriä kutsutaan myös arvonlisäverokannoiksi. Edellisvuoden ALV-verokannat pysyivät samoina edelleen vuonna 2023 eli ne ovat 24 %, 14 % ja 10 %.

Verokanta 24 %

Tämä on yleinen verokanta Suomessa, joten sen piiriin kuuluu useimmat tavarat ja palvelut. Listaa kaikista 24 %:n arvonlisäveron alle kuuluvista tuotteista ja palveluista on artikkeliin turhaa laatia, sillä se on todella pitkä. Suurin osa tavaroista ja palveluista kuuluu tämän verokannan alle. 

Esimerkkejä pienempien ALV-kantojen (14 % tai 10 %) alla verotettavista tuotteista ja palveluista löydät koostettuna alta.

Verokanta 14 %

  • elintarvikkeet
  • ravintola- sekä ateriapalvelut 
  • rehut 

Huomioithan, että alkoholituotteiden verokanta on kuitenkin 24 %.

Verokanta 10 %

10 %:n arvonlisäverokannasta löydät monia eri tuotteita ja palveluita. Tälle listalle pääsevät muun muassa:

  • kirjat ja lehdet
  • liikuntapalvelut 
  • lääkkeet
  • elokuvanäytökset
  • sisäänpääsymaksut (kulttuuri- ja viihdetilaisuudet)
  • majoituspalvelut
  • henkilökuljetukset ja
  • televisio- ja yleisradiotoiminnasta saadut korvaukset

Verokanta 0 %

  • tavaramyynti EU-maissa sijaitseville alv-velvollisille ostajille 
  • EU-alueen ulkopuolelle tapahtuva vienti
  • mainokset ja jäsenlehdet (veroton myynti yleishyödyllisille yhteisöille)

Miten arvonlisävero lasketaan? – ALV-laskuri

Arvonlisävero tulee laskea aina verottomalle hinnalle.

  1. 24 %:n ALV-kanta: veroton hinta x 1,24 = kokonaishinta
  2. 14 %:n ALV-kanta: veroton hinta x 1,14 = kokonaishinta
  3. 10 %:n ALV-kanta: veroton hinta x 1,10 = kokonaishinta

Hyödynnä Verohallinnon ALV-laskuria.

Tarkista ALV-tunnuksen voimassaolo

Arvonlisäverotunnistetta käytetään, kun yritys käy kauppaa muiden EU-maiden elinkeinonharjoittajien kanssa. Myyvän yrityksen tulisi aina tarkastaa, että ostajalla on voimassaoleva arvonlisäverotunniste eli VAT-numero.

Tunniste kannattaa tarkistaa uusilta asiakkailta, mutta myös vanhojen asiakkaiden arvonlisätunnisteen voimassaolo on hyvä aika ajoin selvittää. Tee tarkistus jo ennen kuin käytät sitä EU-kaupan laskutuksessa. 

Arvonlisäverotunnisteen voimassaolon voit tarkistaa EU-komission sivuilta.

Suomalainen ALV-tunniste muodostetaan FI-maatunnuksesta ja y-tunnuksesta ilman väliviivaa, kuten FI 00000000. Esimerkiksi EU-komission sivuille syötetään ensin jäsenvaltioksi Suomi ja sitten y-tunnus ilman väliviivaa, VAT-numero -sarakkeeseen.

Arvonlisäverosta vapaa toiminta

On olemassa myös liiketoiminta-alueita, jotka jäävät kokonaan ALV:n ulkopuolelle. Nollaverokannan ja arvonlisäverosta vapautetun toiminnan ero on siinä, että yrittäjällä on mahdollisuus vähentää muun muassa nollaverokantaan kuuluvien tavaroiden valmistus- ja hankintakustannusten sisältämät arvonlisäverot, normaalin käytännön mukaisesti.

Arvonlisäverosta on mahdollista saada vapautus kokonaan, mikäli yrityksen liiketoiminta on pienimuotoista, eli tilikauden liikevaihto on alle 15 000 €.

Liikevaihdon ollessa alle 15 000 €, ei yrityksen tarvitse laskuttaa arvonlisäveroa osana tuotteidensa myyntihintaa. Tämä myös tarkoittaa sitä, ettei hankintojen arvonlisäveroista voi tällöin tehdä vähennyksiä. 

Arvonlisäverottomat tavarat ja palvelut 

Yli 15 000 euron liikevaihtoa tekevällä yrityksellä voi tietyssä tapauksessa olla myös oikeus toimia ALV-velvollisuuden ulkopuolella.

Arvonlisäverosta vapaata toimintaa harjoitetaan silloin, kun yrityksen myymät tavarat tai palvelut ovat määritelty arvonlisäverottomiksi.

Arvonlisäverottomia tavaroita ja palveluita ovat muun muassa:

  • toiminta terveyden- ja sairaanhoitoalalla
  • yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen palvelut
  • sosiaalihuollon tarjoamat palvelut
  • vakuutus- ja rahoituspalvelut 
  • arpajais- ja rahapelipalvelut

Näiden lisäksi eräät esiintymispalkkiot, tekijänoikeudet sekä tietyt vesialukset ja kansainvälisen lentoliikenteen ilma-alukset jäävät ALV-velvollisuuden ulkopuolelle.

Suositeltavaa kuitenkin on, että vaikka liiketoiminta olisi alkuvaiheessa pienimuotoista, on yrittäjän kannattavaa ilmoittautua arvonlisäverovelvolliseksi, sillä tällöin yritys pystyy myös vähentämään mahdollisiin ostoihin sisältyvän arvonlisäveron.

Käänteinen ALV 

Arvonlisävero tilitetään valtiolle eteenpäin, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta, aina myyjän toimesta. Tällaisia poikkeuksia ovat esimerkiksi rakennusala ja EU:n sisällä toiseen maahan laskuttaminen. Näissä tapauksissa puhutaan käännetystä arvonlisäverovelvollisuudesta. 

Käänteinen ALV tarkoittaa, että arvonlisäveron tilittämisestä huolehtiikin ostaja.

Käänteinen ALV rakennusalalla

Rakennusalan käänteinen arvonlisäverovelvollisuus ei koske kaikkia rakennusalan palveluita, ainoastaan rakennusurakointiin liittyviä töitä, jotka eivät ole rakentamista, kuten esimerkiksi piha- sekä suunnittelutyöt. 

Käännetty arvonlisäverovelvollisuus on käytössä esimerkiksi kiinteistöön kohdistuvissa palveluissa, joita ovat:

  • rakennussiivous
  • maapohja- ja perustustyöt
  • rakennusasennus ja rakennustyöt
  • rakennuksen viimeistely
  • rakennuskoneiden vuokraus (kone ja käyttäjä)
  • henkilöstövuokraus rakentamispalveluita varten

Käänteistä arvonlisäverotusta ei voi hyödyntää muun muassa seuraavissa tapauksissa: 

  • yksityishenkilöille myyminen
  • rakennustarvikkeiden myyminen
  • tekninen suunnittelu tai arkkitehtipalvelut
  • rakennussuunnittelu tai muu insinööripalvelu
  • kuljetuspalvelu
  • viheralueiden hoito tai istutus

On aina myyjän vastuulla selvittää, voiko käänteistä arvonlisäveroa käyttää. Kun käänteistä arvonlisäveroa sovelletaan, laskuttaa myyjä ostajaa verottoman laskun kera. Kyseisestä laskusta tulee selvitä ostajan verovelvollisuus sekä verovelvollisuuden peruste. 

Miten ja milloin arvonlisäverot maksetaan?

Voit ilmoittaa ja maksaa arvonlisäverot OmaVerossa. Arvonlisäveroilmoitus tehdään jokaiselta verokaudelta, olipa yrityksellä kyseisen verokauden aikana arvonlisäverollista toimintaa tai ei. 

Yrityksen verokausi määrittää, milloin ilmoitus- ja maksupäivä on. Verokausi voi olla: 

  • kuukausi
  • neljännesvuosi tai 
  • vuosi

Mikäli määritelty päivä on lauantai tai pyhäpäivä, siirtyy määräpäivä seuraavaksi arkipäiväksi. Arvonlisäveroilmoitus tulee tehdä annettuna ajankohtana, eikä sen antamiseen voi saada lisäaikaa.

Pidempi ilmoituskausi pienyritykselle

Verohallinnon mukaan alle 30 000 euron liikevaihdon kalenterivuonna tehneet yritykset voivat maksaa ALV:t neljännesvuosittain tai vaihtoehtoisesti vain kerran vuodessa. 

Mikäli toimintasi on pienimuotoista tai olet esimerkiksi sivutoiminen yrittäjä, jolle kertyy vain vähän kuitteja, on tehokkaampaa tilittää arvonlisävero harvemmin, jokaisen kuukauden sijaan.

Kun yrityksen liikevaihto on alle 100 000 euroa, voi yrityksen ilmoitusjakso olla neljännesvuoden. Pidempää ilmoituskautta tulee aina hakea erikseen, joko heti yrityksen perustamisilmoituksessa tai myöhemmin OmaVero-palvelussa.

Artikkelin on julkaissut Oy Aurum Contactor Ltd:n tarjoama Perintä247 -palvelu, joka tarjoaa tukea ja asiantuntijuutta saatavien kotiuttamisessa mm. maksuhuomautusten sekä perintätoimeksiantojen keinoin. Palvelemme sinua 24/7. Kuulumme kotimaisen Moment Ventures -konsernin Yritys247-perheeseen, joka tarjoaa yrittäjien arkea helpottavia palveluita.

Jaa artikkeli sosiaaliseen mediaan